Valta, vastuu ja ilmaisun VAPAUS?

Vantaan taidemuseo Artsi jatkaa mielenkiintoisten näyttelyiden linjaansa helmikuussa esittelemällä pilapiirroksia, sarjakuvia ja graffiteja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista, sekä tutkimalla sananvapauden käsitettä ja sen ilmenemistä kuvien maailmassa.

KUVALLISESSA viestinnässä on tapahtunut mullistava muutos viimeisten vuosien aikana. Erilaiset kuvapalvelut ja kuvien käsittelyohjelmat ovat lisääntyneet siinä määrin, etteivät ne ole enää vain ammattilaisten käytössä. Kuvilla viestiminen on hiipinyt jokapäiväiseen käyt- töön ja kuvakielen (emojit, giffit, meemit) levitessä myös osittain jopa korvannut sanat. Yhden popcorn-emojin puuttuminen lainauksesta voi muuttaa viestin sävyn kokonaan.

”Vanhan sanonnan mukaan yksi kuva vastaa tuhatta sanaa ja se kertoo jotain olennaista ku- van voimasta”, näyttelyn kuraatori JEAN RAMSAY sanoo. “Kuva viestii kielen tuolla puolen ja tavoittaa yleisöä nopeammin kuin mikään sanallinen viesti. Kuva myös sisällyttää katsojan merkitysprosessien tulkintaan ja pääsee ihon alle tavalla, josta sanallinen viesti voi vain haaveilla.”

MEILTÄ siis vaaditaan medialukutaitoa ja -kriittisyyttä, eikä se enää koske pelkästään tekstiä. Kaikessa informaatiossa, kuvallisessa, tarvitaan lukutaitovalmiutta. Kun viestimet jakavat informaatiota, ne toimivat myös vallan välineinä. Kuten sanoilla, on myös kuvilla mahdollista luoda tai vahvistaa stereotypioita.

"Hyvin pienillä nyansseilla voidaan muuttaa kuvan merkitystä. Esimerkiksi julisteessamme on norjalaissuomalaisen taiteilijan Karstein Vollen teos, joka on variaatio Eugène Delacroixin kuuluisasta maalauksesta ’Vapaus johtaa kansaa’ vuodelta 1830. Omassa versiossaan Volle on lisännyt vallankumoustaistelijoille keltaliivit, mikä asettaa viimevuotiset Ranskan mielenosoitukset historialliseen kontekstiin ajatuksia herättävällä tavalla”, Ramsay pohtii.

KUVAN ILMAISUVOIMA on sosiaalisen median aikana moninkertaistunut helpon jaettavuutensa ansiosta. Jos kuva kiteyttää jonkun ajatuksen osuvasti, se voi saada aikaan muutoksia nopeammin ja tehokkaammin kuin sanat. Esimerkkinä vaikka ”Hävetkää!” – myyrmäkeläisten graffititaiteilijoiden HENDEN ja DEOKSEN vuonna 2016 vaneriseen työmaa-aitaan maalaama, vantaalaisia urheilupäättäjiä kritisoinut graffitimaalaus.

ARTSIN NÄYTTELYSSÄ ovat lisäksi esillä sarjakuvataiteilijat VILLE RANTA, EMMI NIEMINEN ja HANNELE RICHERT, LUPTA FEMEILOR -työryhmä videoinstallatiollaan sekä Riihimäen Taiteiden yönä 23.8.2019 graffititaiteilijan purkutalon ulkoseinään luvallisesti maalama graffititeos, joka esittää Yhdysvaltain presidentti DONALD TRUMPIA ampumassa itseään päähän.

”Näiden graffititeosten osalta meidän tehtävämme museona kirkastuu entisestään. Teosten ympärille syntyvä keskustelu ja viralliset linjaukset vaikuttavat siihen, miten ja millä tavalla teos osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Museona me tallennamme ja dokumentoimme tätä elävää taide- ja kulttuurihistoriaa. Tuomme prosessin yleisön nähtäville, sillä teosten lopulliset merkitykset koostuvat kaikesta tästä”, Ramsay lisää. 

NÄYTTELYN taiteilijoiden teoksissa linkittyvät teemat, aiheet ja henkilöt, jotka näyttävät miten ajankohtaisesta ja yhteiskunnan rakenteita läpäisevästä aiheesta on kysymys.

Kuvanvapaus – Freedom of the image -näyttely Artsissa 14.2.–17.5.2020.